Palaa perjantaiksi

Täksi viikonlopuksi saamme vieraaksemme lumisia kelejä ja junakaaosta uhmaavan ystävän Tampereelta. Naisihminen on jopa niin rohkea, että uskaltaa astua tupaamme, vaikka Olympialaiset ovat täydessä vauhdissa ja Jellonat voittoputkessa (toivoakseni)... Kisakatsomoa meillä pidän yllä minä - Chilihifisti pakenee sen, minkä kykenee. Tästä viikonlopusta onkin tulossa ihan loistava: tiedossa paitsi jääkiekkoa ja rakkaita vieraita (en laisinkaan muuten pidä suomenkielisestä tavasta kutsua  kyläilijöitä vieraiksi) myös mielenkiintoinen valokuvanäyttely, sekä sokerina pohjalla tupaantuliaiset 20-luvun hengessä salakapakkoineen - asua on mietitty jo kotvasen aikaa... :)

Iltapalaksi päätin väkertää salaattia nizzalaisittain, josta saimme nauttia jokin aika sitten erään toisen ystävämme 30-vuotispäivillä. Harmiksini yleensä niin loistava lähisupermarkettimme ei tarjonnut tuoreita vihreitä papuja, joten jouduin koukata pakestealtaan kautta.

Salaatti nizzalaisittain

puntti rucolaa

4 suurta perunaa

prk hyvälaatuista tonnikalaa

vihreitä papuja

kirsikkatomaatteja

2 munaa

tummia oliiveja

kapriksia (mielellään suuria, varrellisia)

Kastikkeeseen:

1 tl dijon-sinappia

0,25 dl oliiviöljyä

1 limen mehu

merisuolaa ja pippuria myllystä

1. Keitä perunat kuorineen kypsiksi suolalla maustetussa vedessä. Sulata pavut huoneenlämmössä ja höyrytä niitä muutama minuutti siivilässä kattilan päällä perunoiden kiehumisen loppuvaiheessa. Kun pavut tuntuvat sopivilta, huuhtele ne kylmässä vedessä ja nosta valumaan. Kun veitsenkärki uppoaa perunaan tökätessä, kaada keitinvesi pois, huuhtele potut kylmällä vedellä ja anna jäähtyä hetken. Kuori ja lohko perunat sopiviksi paloiksi. Keitä myös kananmunat koviksi (7 min) - kuori ja lohko nekin muutamaan osaan.

2. Sekoita salaattikastike ja aloita salaatin kasaaminen rucolasta. Ripottele lehdet vadin pohjalle ja pyörittele niiden sekaan 1/3 kastikkeesta. Mätä päälle perunalohkot, valutetut pavut ja puolitetut kirsikkatomaatit. Ripottele päälle (enemmistä öljyistä valutetut) tonnikalapalat, oliivit ja kaprikset, ja liruta päälle loppu salaattikastike. Asettele keon koristeeksi munalohkot sekä muutama rucolanlehti. Pyöräytä päälle vielä kierros pippuria ja merisuolaa.

Salaatin seurana nautimme juustoja (Chaumes Port Salutia,  pestogoudaa, Pecorino Romagnoloa) ja viiniä, tapini-keksejä sekä naanleipää, jonka huomasimme pari viikkoa sitten sopivan oivasti myös juustojen kaveriksi. Viimeksi leipurina toimi Chilihifisti, joka teki yhden jättinaanin - pellillisen siis. Niinpä toimin siis minäkin. Tämä resepti on kirjattu ylös muutamia vuosia sitten - lähdettä en valitettavasti muista.

Jättinaan
2 dl maitoa
1 muna
1 dl maustamatonta jogurttia
2 tl hunaja
1 tl suolaa
n. 7 dl vehnäjauhoja
0,5 tl leivinjauhetta
2 tl kuivahiivaa
n. 2 rkl rypsiöljyä

1. Vatkaa muna kevyesti, sekoita joukkoon maito, jogurtti, hunaja ja suola.

2. Sekoita keskenään kuivat aineet ja lisää joukkoon vähän kerrallaan. Vaivaa taikinaa huolella, ja lisää alustamisen loppuvaiheessa öljy. Kun taikinassa on sopiva sitko, eikä se enää tartu sormiin, ripottele päälle jauhoja ja nosta nousemaan lämpimään paikkaan n. tunniksi.

3. Nousemisen jälkeen taputtele taikina leivinpaperilla päällystetylle pellille. Laita uuni lämpiämään 250-asteeseen ja aseta pelti hellalle odottamaan. Voitelin naanin timjamilla maustetulla kyproslaisella oliiviöljyllä ja ripottelin päälle hieman merisuolaa myllystä. Paista uunin lämmettyä keskitasolla n. 10 min. tai kunnes pinta on hieman tummunut.

Illan makeaksi lopuksi tein pähkinäisiä brownies-leivoksia. Tämänkään ohjeen alkuperästä en ole varma - olen sen joitakin vuosia sitten kirjannut reseptivihkooni ilmeisesti muutamia reseptejä yhdistellen.

Pähkinäiset browniet
175 g margariinia
200 g tummaa suklaata
3 munaa
2,5 dl sokeria
1,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 dl tummaa kaakaojauhettan. 100 g hasselpähkinöitä karkeana rouheena

1 tl vaniljasokeria

hyppysellinen suolaa

1. Sulata paloiteltu suklaa ja margariini vesihauteessa (tai mikrossa), sekoita tasaiseksi ja anna jäähtyä hieman.

2. Vuoraa n. 20x28cm:n vuoka leivinpaperilla.

3. Vaahdota huoneenlämpöiset munat ja sokeri kuohkeaksi ja kääntele sekaan jäähtynyt suklaaseos.

4. Sekoita jauhot, leivinjauhe, kaakaojauhe, vaniljasokeri ja suola, siivilöi suklaaseokseen ja sekoita tasaiseksi. Kääntele joukkoon pähkinärouhe.

5. Kaada ja levitä tasaisesti leivinpaperilla vuorattuun n. 20x28 cm:n vuokaan, paista 175-asteessa n. 30 min. Valmiin piiraan kuori halkeilee rapsakaksi, mutta sisus saa jäädä pehmeäksi.

6. Leivos saa jäätyä ainakin tunnin. Leikkaa sitten annospaloiksi.

Eivät auttaneet palat jellonia kultamatsiin. Penkin allehan se meni, mutta täysin vatsoin!

Grillattua foccaciaa juustotäytteellä

Tämmöisiäkin tuli kokeiltua, sekä tuorejuusto- että fetatäytteellä. Nopeita ja maittavia leivonnaisia nämäkin - sopivat mainiosti salaatin kylkeen.

Neljä täytettyä foccaciaa syntyy seuraavasti:

Sekoita kulhossa 3 dl:aan vehnäjauhoja 1 desi kylmää vettä sekä puoli desiä oliiviöljyä. Vaivaa taikina sekaisin ja pyörittele palloksi, laita se sitten sivuun leivinliinalla peitettynä n. tunniksi.

Laita uuni lämpiämään 250-asteeseen ja ota taikina käsittelyyn uudelleen. Voit ensin pyöritellä palloa kevyesti jauhotetuin käsin. Jaa se sitten kahdeksaan osaan ja kaulitse kustakin ohuen ohut leipänen.

Painele neljän taikinalevyn keskelle kerros haluamaasi juustoa - näissä kuvissa näkyy tomaattista tuorejuustoa, mutta kokeilin siis myös murustettua fetaa, joka sekin toimi hyvin. (Voit silputa juuston joukkoon myös esimerkiksi chiliä, oliiveja, aurinkokuivattuja tomaatteja, tuoreita yrttejä tai muuta herkullista!)

Voitele sitten taikinan reunat juustotäytteen ympäriltä munan keltuaisella ja painele lopuista neljästä taikinalevystä kannet alaosille. Nipistele reunat kiinni tiiviisti. Voit halutessasi voidella leivät lopulla keltuaisella. Rouhi päälle kevyesti merisuolaa ja mustapippuria ja paista uunissa grillivastusten alla n. 5-10 minuuttia, kunnes leivät saavat hieman väriä.

Leipien kanssa söimme kana-täysjyvä-cous cous-salaattia, jossa oli lisäksi ainakin yrttejä, oliiveja, aurinkokuivattuja tomaatteja, paprikakuutioita, avokadoa ja fetaa sekä paaljon limemehua, loraus oliiviöljyä, suolaa ja pippuria.

Täydellinen aamu (=tuore leipä)

Jos saisin valita, heräisin aamuisin kaikista mieleluiten tuoreen leivän tuoksu sieraimissani(tai äidin pullan...). Se vain on arkisin valitettavan harvinainen ilmiö, joka kuitenkin toteutui tänään. Chilihifisti tuli eräänä päivänä töistä mukanaan paketti Sunnuntain täysjyvävehnäjauhoja. Kaapissamme oli jo ennestään graham täysjyvävehväjauhoja, jotka ovat rakenteeltaan karkeita.  Esimerkiksi pitsataikinasta pelkkiä graham täysjyvävehnäjauhoja käyttämällä tulee kengänpohjaa. Sämpylätaikinassa ne taas toimivat oivallisesti. Grahamjauhoissa  jyvän kuori ja ydin jauhetaan erikseen ja yhdistetään jälleen lopuksi - täysjyvävehnäjauho taas vaikutti ensisilmäykseltä sileämmältä. Pussin kyljessä luvataan entistä parempia leivontaominaisuuksia: "Näitä jauhoja voit käyttää hieman tavallista vähemmän ja myös taikinan nostatusaika on lyhyempi." Ei kun kokeilemaan.

Jotta aamuksi saisi tuoretta leipää mahdollisimman nopeasti, kannattaa prosessi pistää alulle jo edellisiltana. Lyhyemmästä nostatusajasta, tarkoista mitoista, saati sitten valmiiksi kirjoitetuista ohjeista tuo summamutikkakokkien kruunaamaton kuningas viisveisaa, mutta juuri tämä leipä ei taida jauhomäärään epämääräisyyksiin kaatua. Sängystä ylös pötkittyäni tajusin, että leivottu leipä muistuttaa hieman no-knead bread:a, eli vaivaamatonta leipää, jota on Suomen blogistaniassa esitelty muun muassa Pastanjauhajien mainiossa blogissa. Tästä linkistä pääset siis kurkkaamaan sinne. Tämä vaivaton täysjyvävehnäleipä syntyi kuitenkin kutakuinkin näin:

Tarvitset:
3 dl vettä
1 tl kuivahiivaa
n. 1 tl suolaa
n. 6-7 dl täysjyvävehnäjauhoja

1. Ennen nukkumaan menoa: Lisää hiiva lämpimään veteen, sekoita ja anna vaikuttaa hetki. Lisää sitten suola, jauhot ja vaivaa nopeasti löysäksi taikinaksi. Peitä astia esim. pyyhkeellä ja laita taikina vaikkapa kylmään uuniin kohoamaan.
2. Aamulla: Ota kohonnut taikina esiin ja laita uuni lämpiämään 225-asteeseen. Ripsauta taikinan päälle hieman jauhoja ja pyöräytä se pari kertaa ympäri astiassa jauhotetuin käsin. Peitä pelti leivinpaperilla ja kaada taikina sille. Taputtele taikinasta haluamasi muotoinen leipä jauhojen avulla. Paista sitten n. puoli tuntia uunin keskitasolla.

Täysjyvävehnäleivästä tuli maukasta, päältä rapeakuorista ja sisältä pehmoista. Pussien kylkiä vertaamalla näissä jauhoissa on kuitua 13 % sataa grammaa kohden, graham täysjyvävehnäjauhoissa taas 12,5 % - suurista eroista ei siis sen suhteen ole kyse. Mutta kun puhutaan leipätaikinan teosta pelkästään yhtä jauholaatua käyttämällä, täysjyvävehnäjauho tuntuu toimivan kiitettävästi.

Lost in the making of California Roll

Halusin todella osallistua tämän kuun elokuva-aiheiseen ruokahaasteeseen, jota emännöi Herkku & Koukku-blogi. Innoittajaksi valikoitui välittömästi eräs lempielokuvistani, Sofia Coppolan ohjaama ja käsikirjoittama Lost in Translation (2003). Se on tunnelmallinen, rauhallista tempoa etenevä tarina Bobista (Bill Murray) ja Charlottesta (Scarlett Johansson), kahdesta omalla tavallaan elämässään eksyneestä amerikkalaisesta, jotka kohtaavat toisensa Tokiossa. Kolmanneksi päähenkilöksi elokuvassa kasvaa tapahtumien näyttämö, vieras ja kummallinen Tokio. Vaikka elokuva on viritetty pääasiassa molliin, kahden erilaisen kulttuurin törmäystä tarkastellaan komiikan keinoin. En tiedä toista yhtä rahoittavaa, älykästä ja hienovireistä katselukokemusta. Rakastan, rakastan!

Kulttuurien kohtaaminen nousi kyseisen elokuvan myötä ruokateemakseni. Johtoajatuksena oli japanilaisen ja yhdysvaltalaisen yhdistäminen sushin muodossa - siispä kaliforniarullaa pyörittämään! Tarkemmat ohjeet puuhaan löydät vaikkapa täältä. Lopputulos vaan ei tyydyttänyt ja osallistuminen jäi siihen! En rullannut "inside-out"-kääröjäni tarpeeksi tiukasti ja lisäksi pilkoin ne liian pieniksi suupaloiksi, jolloin turhan ohut riisikerros pääsi halkeilemaan ja karisemaan pois merilevän pinnalta. Noh, harjoitus tekee mestarin? Nautimme kuitenkin makoisia makeja,  joiden sisältä löytyy merilohta, avokadoa, kurkkua ja tietenkin wasabia. Ruokajuomaksi olin ajatellut jenkkiolutta, mutta nyt lasiin kaatui italialaista, kuivaa chardonnay'ta (jota sushin kanssa kuulemma tulisi välttää!).

Alkuruoaksi söimme misokeittoa, jota tuunattiin ruokaisammaksi purjon, merilevän ja herkkusienten avulla.

Sushin parhaat kaverit: wasabi...

 ...ja soija! Mutta missä luuraa inkivääri?

 

Loppulohi päätyi iltapalana kolmioleipien päälle.Täysjyväpaahtiksella paistetun lohen alla ainakin kurpitsapikkelssiä, herkku-kurkkua, majoa ja pippuria. Nam nam!